Helsinkiläisen arjen arkkitehti Gunnar Taucher uutuuskirjan aiheena
Helsinki kasvoi ja nykyaikaistui maailmansotien välisenä aikana pitkin harppauksin. Tämän uuden uljaan kaupungin rakentamisessa oli tärkeä rooli Gunnar Taucherilla, joka toimi kaupunginarkkitehtina 1924–41. Kymmenistä hänen suunnittelemistaan rakennuksista tutuimpia ovat Työväenopisto, Aleksis Kiven koulu, Linnanmäen pyöreä vesisäiliö ja keltaiset Esplanadin puiston lankarullakioskit. FT Anne Mäkisen uusi kirja Rakennuksia helsinkiläisille nostaa esiin Taucherin yhä näkyvän kädenjäljen kaupunkilaisten arjen ympäristöissä ja Helsingin maisemassa.
Kunnalliset rakennukset kuten asuintalot, koulut, sairaalat, puistot, uimalaitokset ja kioskit ovat osa helsinkiläisten arkea ja muistoja, samoin linja-autoasemat, satamamakasiinit, vesisäiliöt, palo- ja poliisiasemat, jotka palvelevat kaupungin sujuvaa ja turvallista elämää. Harva tietää, ketkä ovat suunnitelleet nämä yksinkertaiset ja joskus karutkin, kaikille tutut rakennukset.
FT Anne Mäkisen teos Rakennuksia helsinkiläisille esittelee arkkitehti Gunnar Taucherin (1886–1941), joka teki pitkän uran Helsingin kaupungin rakentajana 1910–30-luvuilla. Erityisen merkittävästi Taucher vaikutti Helsingin maiseman kehittymiseen kaupunginarkkitehtina vuosina 1923–41, jolloin hän johti kunnan rakennusten suunnittelutyötä. Uudet, moderniin elämäntapaan kuuluvat rakennukset lentoasemista uimapaviljonkeihin saivat ajanmukaisen klassistisen tai funktionalistisen ilmeen.
Tänä päivänä lukuisat Taucherin rakennukset ovat yhä kiinteä osa Helsingin maisemaa. Monet niistä ovat korjauksen tarpeessa ja osalle etsitään uutta käyttöä. Kirja avaa näiden rakennusten tarinan ja tuo esiin niiden merkityksen ja arvon niin arkkitehtuurin kuin historiankin kannalta.
Uusi uljas Helsinki rakentui 1920–30-luvuilla
1920-luvulla Taucherin ja rakennuskonttorin suunnittelutyötä ja rakentamista leimasivat paljolti taloudellinen noususuhdanne, kunnallinen asuntotuotanto, työväenopiston suunnittelu sekä rakentaminen Kallioon. Työlainsäädännön uudistusten myötä työväestön lisääntynyt vapaa-aika tiesi järjestetyn ulkoilmaelämän ja harrastustoiminnan kasvua. Helsingin kaupunki perusti puistoja ja siirtolapuutarhoja, rakensi urheilupaikkoja, uimalaitoksia ja uimarantoja.
1930-luvun alku toi taloudellisen laman, ja siitä toipuessa rakennettiin paljon muun muassa kansakouluja. Vuosikymmenen loppupuolta luonnehtivat mittavat rakennushankkeet, kuten Linnanmäen pyöreä vesilinna, satamamakasiinien suunnittelu ja rakentaminen sekä Suomelle vuodeksi 1940 myönnettyihin olympiakisoihin liittyneet rakennukset.
Helsinki modernisoitui maailmansotien välisenä aikana pitkin harppauksin. Tämän uuden uljaan kaupungin rakentamisessa kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherilla oli merkittävä rooli.
Anne Mäkinen: Rakennuksia helsinkiläisille. Gunnar Taucher kaupunginarkkitehtina 1924–1941. Helsingin kaupunginmuseo 2016. ISBN 978-952-331-170-1. Sidottu, 132 sivua. Hinta 32 e. Kirjan voi ostaa Helsingin kaupunginmuseon museokaupasta, Aleksanterinkatu 16, ja Hakasalmen huvilasta, Mannerheimintie 13b.
Kuva: Helsingin kaupungin rakennusvirasto/H. Iffland 1937.
