Poikkeusaikoja-podcastissa käsiteltyjä aineistoja
Historiantutkijat Samu Nyström ja Oona Ilmolahti tarkastelevat kriisiaikojen merkillistä maailmanmenoa, jossa on paljon tuttua myös korona-ajan kaupunkilaisille. Jutustelun lomassa kuunnellaan aikalaiskokemuksia, tarkastellaan museoesineiden merkityksiä sekä etsitään poikkeusaikojen kerrostumia tutuista kaupunkitiloista.
Tältä sivulta löydät jaksoissa käsiteltyjä aineistoja.
Podcast 1: Poikkeusajat Helsingissä
Arkinen lautanen, poikkeuksellinen leipä. Kuvat: Jan Kaila ja Japo Knuutila, esineet: Helsingin kaupunginmuseon esinekokoelmat
Helsinkiläiset jonottavat perunaa kaup-
patorilla kesällä 1918. Kuva: Ivan
Timiriasew / Helsingin kaupunginmuseo
Saksalaiset sotilaat jakavat ruokaa hel-
sinkiläisille Helsingin valtauksen jälkeen,
huhtikuun lopulla 1918. Kuva: Helsingin
kaupunginmuseo
Vankileiriltä vapautunut isä tapasi per-
heensä kauppatorin rannassa, joka si-
sällissodan jälkeen oli portti vankileiril-
le – ja sieltä pois. Kuva: Niilo Toivonen /
Museovirasto
Toiset tulivat arkussa. Kuva: Niilo Toivo-
nen / Museovirasto
Jaksossa kuullut alkuperäisaineistot
1. Lovisa Salovaara 9.7.1918. Muistitietokokoelma (11108), Työväen Arkisto.
2. Hugo Nyberg 27.2.1918. Jobin kirja. Päiväkirja Helsingin kapinaviikoilta v. 1918, Kansallisarkisto.
3. K. A. Franssila 2.11.1918. Kansalliskirjasto, Coll. 55.11
4. Lovisa Salovaara 9.7.1918. Muistitietokokoelma (11108), Työväen Arkisto.
5. Pakinoitsija ”Serp” (Seere Maria Salminen), Helsingin Sanomat 3.9.1939.
Podcast 2: Odotus, paniikki, vapaudenmenetys – kriisi saapuu kaupunkiin
140 000 saksalaista
hyökkäämässä Suo-
meen!
Uusi_Suometar_30.07.1914
Sota – mutta ketä vas-
taan?
Helsingin_Sanomat_01.08.1914
Kuoliko Frans Josef sittenkään?
Aikansa klikkiotsikko ensimmäi-
sen maailmansodan alkupäivil-
tä. Uusi_Suometar_01.08.1914
1900-luvun alkupuoliskon sodat kokenut helsinkiläisnainen varastoi vuosien ajan ruokaa ja mausteita vaatekaappiinsa, koska ei enää koskaan halunnut kokea nälkää – tai syödä mautonta ruokaa. Helsingin kaupunginmuseon esinekokoelmiin tallennettiin näistä 37 objektia vuonna 1996.
Vastavalmistunut uusi rautatieasema toimi ensimmäisen maailmansodan alussa venäläisenä sotilassairaalana. 1914. Kuvat: Ivan Timiriasew / Helsingin kaupunkimuseo
Rautatieasema on haikeiden ja raas-
tavien jäähyväisten paikka. Yksi suuri
lähtijäjoukko ovat ne 13 000 sotalasta,
jotka Helsingin aseman kautta matka-
sivat Ruotsiin ja Tanskaan. Muistorelie-
fi sijaitsee Elielinaukiolla. Anna Jääme-
ri-Ruusuvuori / Helsingin seudun sota-
lapset ry
Jaksossa kuullut alkuperäisaineistot
1. Kirsti Teräsvuori 1.11.1917. SKS/KIA.
2. Pakinoitsija Tolari, Helsingin Sanomat 2.8.1914
3. Pakinoitsija Tiitus (Kaarlo Ilmari Kivinen), Helsingin Sanomat 7.8.1914
4. “Vapaaehtoinen väestönsiirto Helsingistä eilenkin vilkasta”. Uusi Suomi 13.10.1939.
5. Sylvi-Kyllikki Sinervo 17.3.1917. Kilpi, Sylvi-Kyllikki: Sörnäisten tyttö. Päiväkirja. Tammi, Helsinki 1963.
6. Nimimerkki “Yksi kansasta” Uudessa Suomettaressa 20.8.1914.
Podcast 3: Uusi normaali – poikkeuksellisen arkipäiväistyminen
Saksalainen sotilas –
tai kenties jääkäri?
Leikkikalutehdas Si-
ron valmistama so-
tilashahmo 1920-lu-
vun taitteesta. Hel-
singin kaupungin-
museon esineko-
koelmat.
Mannerheim ratsastaa turkislakissaan.
Tämänkin ajankohtaisen lelun on val-
mistanut tehdasosakeyhtiö Siro. Hel-
singin kaupunginmuseon esineko-
koelmat.
Myös nykyinen poikkeusaika synnyttää uusia leikkejä. Etsi mummille koronalääke!
Jaksossa kuullut alkuperäisaineistot
1. H. Fager Johan Silanderille 2.4.1918. VapSA 140, Kansallisarkisto.
2. Väinö Pesola 26.2.1918. Kansalliskirjasto, Coll. 433.2.
3. Uusi Suometar 27.6.1918.
4. Arijoutsi (Heikki Sakari Marttila): “Kansanhuolto jakoi juustoa”. Helsingin Sanomat 3.11.1945.
5. Koululainen Edit Konttinen. 6. Muistelmat. Kansan Arkisto.
6. Koululainen Yrjö Edvard Hätinen. Muistitietokokoelma (362/11096), Työväen Arkisto.
7. Sylvi-Kyllikki Sinervo 13.3.1916. Kilpi, Sylvi-Kyllikki: Sörnäisten tyttö. Päiväkirja. Tammi, Helsinki 1963.
8. K. H. Paasikallio 27.11.1917. Suomenkielisten kansakoulujen kanslian arkisto, HKA.
9. Tekla Hultin 3.2.1918. Hultin, Tekla: Päiväkirjani kertoo II: 1914–1918. Sanatar, Helsinki 1938.
10. K. A. Franssila 6.2.1918. Kansalliskirjasto, Coll. 55.11.
Podcast 4: Sylkykuppi ja espanjantauti – kaupunkielämää tautien varjossa
Marian sairaalan metallinen
sotasairaalakilpi ensimmäisen
maailmansodan ajalta. Helsin-
gin kaupunginmuseon esineko-
koelmat.
Koulutaulussa on tänäkin kevää-
nä käyttökelpoisia yskimisohjei-
ta 1930-luvulta. Suomen tuber-
kuloosin vastustamisyhdistys /
Helsingin kaupunginmuseon esinekokoelmat
Sylkykuppeja oli sekä kodeissa että jul-
kisissa tiloissa. Helsingin kaupunginmu-
seon esinekokoelmat.
Max Oker-Blom kirjoitti vuon-
na 1917 novellikokoelman lää-
kärin väliin traagisestakin ar-
jesta tartuntatautien armoil-
la.
Jaksossa kuullut alkuperäisaineistot
1. Saarnio Simo: Terveiset (Sairaanhoitajattaren kertomana). Suomen Kuvalehti 27.10.1917.
2. Uusi Suometar 2.12.1914: Haavoittuneita sotilaita Helsinkiin.
3. Sylvi-Kyllikki Sinervo 24.2.1916. Kilpi, Sylvi-Kyllikki: Sörnäisten tyttö. Päiväkirja. Tammi, Helsinki 1963.
4. Ote novellista “Isä, älä tapa!”. Teoksessa Oker-Blom, Max: Lääkärin työmaalta. Helsinki 1917.
5. Lehdistökatsaus espanjantaudin saapumisesta Helsinkiin:
- Helsingin Sanomat 10.7.1918: Espanjan tauti
- Helsingin Sanomat 15.7.1918: Espanjantauti Ruotsissa
- Helsingin Sanomat 18.7.1918: Espanjatauti Norjassa
- Uusi Päivä 25.8.1918: Espanjantauti
- Helsingin Sanomat 25.8.1918: Espanjantauti raivoo Helsingissä
- Helsingin Sanomat 9.10.1918 Espanjantauti Suomessa
- Helsingin Sanomat 10.1918: Espanjantauti raivoaa peloittavassa laajuudessa
- Uusi Suometar 13.10.1918: Espanjantaudin levenemisen ehkäiseminen. Lääkintöhallituksen julistus yleisölle.
6. L. Onerva Leevi Madetoijalle 8.7.1918. Makkonen, Anna ja Tuurna, Marja-Leena (toim.): Yölauluja. L. Onervan ja Leevi Madetoijan kirjeitä 1910–1946. SKS 2006.
7. L. Onerva Leevi Madetoijalle 18.7.1918. Makkonen, Anna ja Tuurna, Marja-Leena (toim.): Yölauluja. L. Onervan ja Leevi Madetoijan kirjeitä 1910–1946. SKS 2006.
8. Väinö Pesola 4.10.1918. Kansalliskirjasto, Coll. 433.2.
Podcast 5: Huhuja, syyllisten etsintää ja valeuutisia
1910-luvulla valmistunut Brondan talo.
Kuva: Eric Sundström / Helsingin kau-
punginmuseo.
Tulevaisuuden ennustamista ja viimeis-
ten uutisten pohdintaa Aikalan ja Bron-
dinin kahviloissa. Pronssinen Kahvila Ai-
kalan kahvipannu ja ennustuspeli: Hel-
singin kaupunginmuseon esinekokoel-
mat.
Arlan Saunassa historian kerrokset ovat läsnä, ja sen lauteilla on puitu niin traumoja, kriisejä kuin jokapäiväisiä aiheitakin. Erityisen tärkeä vertaistuen paikka sauna on ollut toisen maailmansodan veteraaneille.
Jaksossa kuullut alkuperäisaineistot
1. Hugo Nyberg 4.2.1918. Jobin kirja. Päiväkirja Helsingin kapinaviikoilta v. 1918,
Kansallisarkisto.
1. Kirsti Teräsvuori 19.2.1918. SKS/KIA.
2. Eero Olavi Erkko 13.3.1918. A1, muistiinpanoja. Päivälehden arkisto.
3. Ote nimimerkki Timon (J. W. Tuura) pakinasta Uudesta Suomesta 18.8.1940.
4. Otteita nimimerkki Leenan pakinasta Kahvi ja kahvike – juoru ja juoruke, Uusi Suomi 25.8.1940.
5. K. A. Franssila 25.3.1918. Kansalliskirjasto, Coll. 55.11
6. Helsingin saunat elävät nyt ”kädestä suuhun”. Suomen Sosialidemokraatti 25.4.1945.
7. Kaupan ja teollisuuden viikkokatsaus, nimimerkki Kauppa-Matti (Eliel Asplund-Haapkylä), Uusi Suometar 11.3.1917.
8. Väinö Pesola 28.3.1918. Kansalliskirjasto, Coll. 433.2.
9. Nimimerkki Eino: “Helsingin “Espis” – Huomioita”. Helsingin Sanomat 5.7.1918.
Podcast 6: Kaveria ei jätetä – yhteiskunnallista tukea ja jokapäiväistä hyvyyttä
Elintarvikekortti: Helsingin kaupungin-
arkisto.
Toisen maailmansodan ”ilmavalvonta-
sormus” kertoo yksilön tarpeesta osal-
listua yhteisiin ponnisteluihin. Esine:
Helsingin kaupunginmuseo.
Aarre Merikannon vankipostia Ruotsalaiselta reaalilyseolta. Aineistot: Kansalliskirjasto.
Savukerasia, jonka taakse on kirjoitettu
vuosi ”1918”. Esine: Helsingin kaupungin-
museo.
Tässä seisoimme, Katariinankadulla,
vuoden 1917 jonottajien jalanjäljissä.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Kaupungintalon korttikeskuksen arkea. Viimeisessä kuvassa käytettyjä kortteja matkalla uuniin. Kuvat: Helsingin kaupunginmuseo.
Jaksossa kuullut alkuperäisaineistot
1. Kirsti Teräsvuori 22.10.1918 ja 2.11.1918. SKS/KIA.
2. Nimimerkki Matti Uudessa Suomettaressa 1.9.1918.
3. Selonteko Helsingin kaupungin muonitustoimikunnan toiminnasta. Helsingin kaupunginvaltuuston painetut asiakirjat 6/1918.
4. Nimimerkki Timon kirjoitus “Leipä ja Kala”. Uusi Suomi 20.12.1941
5. Kansanhuoltoministeri Jalo Auran näkemys kansanhuoltoministeriön toiminnan epäkiitollisuudesta teoksessa Enäjärvi J & Untamo U: Viisi vuotta kansanhuoltoa. Kansanhuoltoministeriö 1945, s. 159
6. Salmela-Järvinen Martta: Alas lyötiin vanha maailma. Muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1906–1918. WSOY, Porvoo 1966, s. 148.
7. Väinö Pesola 5.4.1918. Kansalliskirjasto, Coll. 433.2.
Podcast 7: Poikkeusajan kekseliästä kaupunkielämää
Lämpimät juomat ovat nautintoaineista tärkeimpiä, ja niille on kehitetty mitä moninaisimpia korvaajia. Kuvan pietarilainen Kusmi-tee edustaa keisarillisen Helsingin viime vuosia, makeisrasia taas on paikallinen helsinkiläistuote, jota myydään nostalgisella Punkaharju-kuvalla. Kousmichoffin teerasia ja Fazerin olkikaramellirasia: Helsingin kaupunginmuseon esinekokoelmat.
Maailmansodan aikainen hopeakuume
eli metallirahan hamstraus loi tarpeen
paperiselle pikkurahalle. Setelimarkka
on vuodelta 1915, ja se on kääntöpuo-
lelta valkoinen.
Puiset korvikekynttilät kuvastavat juh-
latraditioiden säilyttämisen tärkeyttä
myös kriisi- ja pulaaikoina. Helsingin
kaupunginmuseon esinekokoelmat.
Vierailimme viehättävässä
Vallilan siirtolapuutarhamuseossa
Vallilan siirtolapuutarha valmistui 1932.
Kuvassa perhe majansa edustalla sa-
malla vuosikymmenellä. Kuva: Helsin-
gin kaupunginmuseo.
Jaksossa kuullut alkuperäisaineistot
1. K. A. Franssila 4.5.1918. Kansalliskirjasto, Coll. 55.11
2. Sokerikakkujen ja leivosten valmistus. Helsingin Sanomat 14.11.1915
3. Jalmari Finnen kirje Maria Lallukalle 16. 6.1918. Jalmari Finnen arkisto, Kansallisarkisto.
4. Kirjoitus puutarhasiirtoloista: Työmies 10.7.1914.
5. Carl Tigerstedt: Perunoita vaiko ruusuja? Hufvudstadsbladet 21.5.1918.
6. Salmela-Järvinen Martta: Alas lyötiin vanha maailma. Muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1906–1918. WSOY, Porvoo 1966, s. 154–155.
7. Väinö Salovaara Lovisa Salovaaralle 31.7.1918. Työväen arkiston muistitietokokoelma 11108.
8. Jalmari Finnen kirje Karin Hirnille 4.8.1918. Yrjö Hirnin kokoelma, Coll. 75.145. Kansalliskirjasto.
9. Mustanpörssin herkkuja. Uusi Suomi 22.3.1942.
Podcast 8: Eikö edes juhannustansseja? Nostalgiaa ja ristiriitaisia tunteita
Jouluaamu Karhumäessä vuonna 1941.
Näissä maisemissa Veikko Lehmuksela
tuona samaisena joulua todennäköises-
ti luonnosteli helsinkiläisille rakkaaksi
muodostuneen runonsa ”Niin gimis on
stadi”. Kuva: Eero Troberg / Sotamuseo.
SA-kuva.
Havis Amandan rintamaversio. Viihdeti-
laisuus koti-ikävästä kärsiville helsinki-
läispojille 26. kesäkuuta 1942. Kuva:
Erkki Viitasalo / Sotamuseo. SA-kuva.
Poikkeustila löytää tiensä myös juhlaterveh-
dyksiin. Pääsiäiskortteja keväältä 1943. Kor-
tit: Arnold Tilgmann / Helsingin kaupungin-
museo.
Kenttämatkalla Suomenlinnaan koettiin lok-
kien ilmahyökkäys, ja poikkeusaika näkyi vie-
lä katukuvassa.
Jaksossa kuullut alkuperäisaineistot
1. “Morjens, Viivi”, ja muutakin mukavaa stadin kundien kotiseutuillassa. Tappara 11.01.1944.
2. Niin gimis on stadi / Ässän Kaiho / Stadin kundin kaiho. Veikko Lehmuksela 1941.
3. Otteita Pakinoitsija Riitan kirjoituksesta “Vietämme joulua 1939”. Helsingin Sanomat 24.12.1939.
4. Pakinoitsija Mustemaalarin mietteitä viimeisenä sotajouluna, Suomen Sosialidemokraatti 24.12.1944
5. Pula-ajan joulu on jälleen tulossa. Helsingin Sanomat 21.12.1945
6. Tyyne Koskivirta 15.6 1918. Päiväkirja punavankina Helsingissä. Vuoden 1918 arkisto, Työväen arkisto.
7. Tuomas Junttila 24.6.1918. Kirjeitä Suomenlinnan vankileiristä v. 1918. Suomen luokkasota 1918, Kansan arkisto.
8. Tyyne Koskivirta 23.6.1918. Päiväkirja punavankina Helsingissä. Vuoden 1918 arkisto, Työväen arkisto.
9. Päiväkirja punavankina Helsingissä. Vuoden 1918 arkisto, Työväen arkisto.
10. Vihtori Mönkkösen kortti sisarelleen 24.6.1918. Suomen luokkasota 1918, Kansan arkisto.
Podcast 9: Viihteellä ja mustalla huumorilla pelkoja vastaan
Helsinkiläinen työläisnainen Olga Forslund (1889–1977) kuvasi piirroksissaan humoristisen lempeästi muun muassa vuosien 1917–1918 tapahtumia. Arjen havainnointi ja koomisuuden näkeminen vakavassa ajassa olivat hänelle henkilökohtaisia selviytymiskeinoja. Kuvat: Helsingin kaupunginmuseo.
Palokunnan papukaijasta ks. Uusi Suomi
6.12.1938, Suomen Sosialidemokraatti
5.1.1940.
Samun ja Oonan lukemat vitsit: Kurikka 15/1920, Kurikka 7–8/1920, Kurikka 16–17/1921, Kurikka 21.3.1925
Jaksossa kuullut alkuperäisaineistot
1. Oscar Nyström: Naiskonduktööri. Heikki Tuominen (laulu) 1930. https://www.finna.fi/Record/doria.10024_66432
2. Otteita nimimerkki Numerotaulun pakinasta “Naiset valloituksilla”. Ajan Suunta 19.11.1939.
3. Martti Haavio: Nuoruusvuodet: kronikka vuosilta 1906–1924. WSOY, Helsinki 1973 (2. painos), s. 250–251.
4. Otteita nimimerkki Ansa:n pakinasta “Runon ja proosan yrttitarhan valioihin tutustumassa. Julkaistu Suomen Sosialidemokraatissa toisen maailmansodan viimeisenä sotajouluna 24.12.1944.
5. Suomen viljavarat kestävät taas kolme päivää kauemmin, pakinoitsija Into Himo. Ampiainen 14/1918
6. ”Sanoi.” Kurikka 5/1920.
7. ”Espanja”. Ampiainen 16/1918
8. ”Ajat muuttuvat”. Ampiainen 3–4/192
9. Tuulispää 6/1920
10. Tuulispää 4/1920
11. Ote Tiituksen pakinasta ”Kenosen joulupuuhat”. Maailma 1.12.1918.
Podcast 10: Poikkeuksesta normaaliin?
Matkalaukku ja vuoden 1952
olympialaisten pullonavaaja
edustavat rauhanajan uusia
iloja. Vuodelta 1940 peräisin
oleva peruttuja olympialaisia
edustava pinssi puolestaan
päättyi symboloimaan kaa-
tuneiden urheilijoiden muis-
tokisoja. Matkalaukku, avaa-
ja ja pinssi: Helsingin kaupun-
ginmuseon esinekokoelmat.
Coca-Colan myyntipiste Hesperian puis-
tossa. Sotainvalidien Veljesliiton juoma-
kojut tunnisti pyöreistä kilvistä ja keltai-
sista pullolaatikoista. Kuva: Olympia-ku-
va Oy / Helsingin kaupunginmuseo.
Jalkansa menettänyt sota-
invalidi Keskussotilassairaa-
la 1:ssä eli Tilkassa. Kuva:
Finlandia-kuva / Helsingin
kaupunginmuseo.
Ruotsista palaavia sotalapsia Helsingin
rautatieasemalla vuonna 1945. Matti
Pielinen / Museovirasto.
Jaksossa kuullut alkuperäisaineistot
1. Espanjantauti vähenee huomattavasti Helsingissä. Uusi Suomi 18.4.1919
2. Espanjantauti loppunut Helsingissä. Suomen Sosialidemokraatti 30.4.1919
3. Espanjantauti Helsingissä yhä vähenemässä, mutta ei loppunut. Suomen Sosialidemokraatti 5.5.1919.
4. Otteita pakinoitsija Serp:in kirjoituksesta talvisodan päättymisen tunnelmista. Helsingin Sanomat 14.3.1939.
5. Otteita nimimerkki Pilatuksen pakinasta toisen maailmansodan päättymisen päivältä. Suomen Sosialidemokraatti 8.5.1945.
6. Museot ja taidelaitokset avataan pian Helsingissä, nimimerkki Marianna. Helsingin Sanomat 6.4.1945.