Kaivauksia Senaatintorilla
Helsingin kaupunginmuseon arkeologit löysivät Senaatintorin alta 1600- ja 1700-luvun kerrostumia.
Senaatintorin poikki on tammi- ja helmikuussa 2011 kaivettu kaukojäähdytysputkistoa varten kaksi metriä leveä ja puolitoista metriä syvä kaivanto. Kaupunginmuseon arkeologit ovat valvoneet kaivamista, suorittaneet pieniä kaivauksia ja dokumentoineet kaivantoa.
Unioninkadun ja Sofiankadun kohdilla sijaitsivat 1600-luvulla Läntinen ja Itäinen Kirkkokatu. Kaivauksissa ei kuitenkaan löytynyt vanhoja katupintoja, vaan koskematon hiekkamaa tulee aivan nykyisiin katupintarakenteisiin saakka. Nykykeskustan alueella tämä on tavallista, sillä vanhat katupintarakenteet on vaihdettu uusiin ja/tai maanpinnan tasoa on muutettu.
Luita ja arkkuja
Läntisen ja Itäisen kirkkokadun välisellä alueella sijaitsivat 1640-luvulta 1800-luvun alkuun kaupungin kirkko ja hautausmaa. Heti katukiveyksen alta tulikin esiin useassa tasossa arkkuun haudattuja vainajia.
Puuarkut olivat erittäin huonokuntoisia, joskus vain tumma viiva sekoittuneessa hiekkamaassa. Vainajista oli säilynyt useimmiten vain pääkallo ja suuret raajaluut. Arkut olivat noin 160–170 cm pitkiä. Haudoista ei löytynyt esineitä, mutta arkkujen rautakahvoja kerättiin runsaasti.
Kaivannon kohdalle osui myös noin 40 cm syvä ja kaksi metriä pitkä kuoppa, jossa hiekan seassa oli sekaisin yli 30 pääkalloa ja yli 100 kiloa hyvin säilyneitä eri ruumiinosien luita. Kuoppa jatkui vielä kaivannon pohjoispuolelle.
Mitään hautakammioon viittaavia rakenteita ei ollut havaittavissa. Ilmeisesti luut oli kerätty kirkon sisältä tai sukuhautojen kammioista ja haudattu kuoppaan 1800-luvun alussa, kun hautausmaata ja kirkkoa purettiin pois Senaatintorin tieltä. Kaikki havaitut luut kerättiin talteen ja haudattiin takaisin.
Löytöjä kruunun korttelista
Sofiankadun linjalla sijainneen Itäisen kirkkokadun itäpuolella sijaitsi ennen kortteli, joka 1700-luvun puolestavälistä alkaen oli kruunun hallussa. Heti kadun itäpuolella kaivannon kohdalle osuikin kivestä muuratun rakennuksen kaksi seinälinjaa. Rakennuksen kellarissa oli ollut mukulakivilattia.
Muualta korttelista tehtiin erikoisia löytöjä: syviä kuopanteita, joissa oli pohjalla paksuja hiilikerroksia ja päällä purkujätekerroksia. Kaikki näyttivät olevan peräisin korttelin viimeisiltä ajoilta.
Korttelin itäosasta löytyi esineistön perusteella 1600-luvulle ajoittuva kuopanne, jossa oli runsaasti palaneita kiviä. Ylempänä samassa kohtaa oli hiiltynyt puukerros, jonka päälle oli kaatunut muurattu tiiliseinä.
Vanhan Suurtorin jäänteitä
Senaatintorin itäreunassa ja valtioneuvoston linnan länsisiiven kohdalla sijaitsi ennen kaupungin päätori, Suurtori. Kaivannossa näkyi torin vanhoja ja uusia täyttökerroksia.
Alueen keskiosista löytyi yhtä Senaatintorin aiempaa kiveystasoa. Aika lähellä nykyistä kadunpintaa sijaitseva kiveys katkeaa Snellmaninkadun raitiotiekiskoihin ja niiden alla oleviin kaapeleihin ja putkistoihin.
Kaivanto on nyt lähestymässä valtioneuvoston linnaa, jonka sisältä ja ulkopuolelta on aiemmin löydetty vanhan Suurtorin viimeistä, 1800-luvun alun kiveystä. Kaivantoa jatketaan tässä työvaiheessa Aleksanterinkadun poikki Katariinankadun pohjoispäähän.
Teksti:
Markku Heikkinen
tutkija
