Blogi: Särkyneiden suhteiden museo
”Älä astu ruohikolle paljain jaloin: puutarhani on sirpaleita täynnä”, kirjoitti Edith Södergran runossaan Tähdet. Kun läheinen suhde katkeaa, askellus muuttuu erilaiseksi ja tasapaino horjuu kun yritämme olla satuttamatta itseämme lisää.
Jokaisen hajonneen suhteen raunioilla on menneestä kipeästikin muistuttavia esineitä ja asioita. Mitä niille pitäisi tehdä? Kroatialainen Museum of Broken Relationships tarjoaa mahdollisuuden päästä eroon entiseen suhteeseen liittyvistä esineistä kauniilla tavalla: ne voi lahjoittaa osaksi museokokoelmaa.
Museum of Broken Relationships tulee tänä vuonna ensi kertaa Pohjoismaihin, Senaatintorin kulmalla toukokuussa avautuvaan Helsingin kaupunginmuseoon. Näyttely on kiertänyt jo 25 maassa ja kokoelma on hyvin kansainvälinen. Yksittäistä lahjoitettua esinettä katsoessa ei voi mitenkään arvata sen merkitystä: hyvinkin arkinen esine pitää sisällään kokonaisen suhteen elinkaaren.
Esinetekstinä näyttelyssä on anonyymin lahjoittajan omin sanoin kertoma tarina menetetystä äidistä, lapsesta, aviopuolisosta, kotimaasta… Ihmisten tarinoita lukiessa on helppo suorastaan rypeä empatiassa ja samastua tuntemattoman kokemuksiin. Toisen kertomus voi myös lohduttaa omassa surussa.
Näyttelyssä voi lukea esimerkiksi kolmesenttisen kumipossun ympärille punoutuvan, puolikkaan sivun mittaisen rakkaustarinan alusta loppuun. Lahjoittaja kertoo kaukosuhteestaan, jossa rakastettiin syvästi kulttuuri- ja uskontorajojen yli. Pieni possu oli parin yhteinen vitsi: tanskalainen poikaystävä rakasti pekonia, Israelissa asuva juutalainen kertoja ei halunnut maistaakaan sitä. Suhde päättyi kertojan tekemään velvollisuudentuntoiseen, muiden odotuksiin perustuvaan eropäätökseen. Hän on kuitenkin ymmärtänyt, miten rakastuminen on muuttanut hänen elämänsä suuntaa. Tarina päättyy rohkaisevasti: ”…toivon, että meillä kaikilla olisi rohkeutta tehdä tietoisesti omat päätöksemme ja tahtoa seistä niiden takana. Tulen aina seuraamaan sydäntäni!”
Toiset tarinat ovat raadollisempia, kuten Nokian puhelimeen liittyvä päättynyt suhde tiivistettynä kahteen lauseeseen: ”Se oli 300 päivää liian pitkä. Hän antoi minulle kännykkänsä jotta en voisi soittaa hänelle enää.” Osa näyttelyn rikkautta on se, että esinetekstejä ei editoida, vaan lahjoittaja saa pitää oman äänensä.
Kolmesenttinen kumipossu ja elämän suuntaa muuttanut rakkaustarina. Vanha kännykkä ja riipaiseva erokertomus. Esineet ovat mykkiä, mutta kantavat mukanaan hyvin paljon tunteita. On hyvä, että museot kääntävät yhä enemmän katsettaan kohti esineiden ja ihmisten tarinoita.
Aino Pitkänen
keruukoordinaattori
Helsingin kaupunginmuseo
P.S. Esineitä Helsingin-näyttelyä varten kerätään parhaillaan. Voit lahjoittaa omasi 11.3.2016 saakka. Museum of Broken Relationships -näyttely on esillä Helsingin kaupunginmuseossa 13.5.–11.9.2016.
Museum of Broken Relationships kaupunginmuseon verkkosivuilla
Museum of Broken Relationships Facebookissa
