Helsinki saa uuden museon Senaatintorin kulmalle
Helsingin kaupunginmuseo avaa uuden museon Senaatintorin kulmalla Torikortteleissa 13.5.2016 klo 17. Museo on kokonaiselämys, jossa niin miljöö, näyttelyt kuin sisustuskin kertovat menneisyyden helsinkiläisestä arjesta.
Viidestä vanhasta rakennuksesta ja niiden keskelle rakennetusta modernista uudisosasta on perusteellisen remontin myötä syntynyt omaleimainen museokokonaisuus. Vapaan pääsyn ehdoilla suunniteltu museo avaa kaupunkilaisten käyttöön historiallisen miljöön, jota harva on aiemmin nähnyt.
– Halusimme luoda uudesta museostamme kokonaiselämyksen, joka alkaa kadulta, jatkuu sisäpihoilla ja läpäisee kaikki tilat, kertoo museonjohtaja Tiina Merisalo Helsingin kaupunginmuseosta. – Meille on aina vapaa pääsy, joten suunnittelimme koko museon sisustusta myöten matalan kynnyksen periaatteella. Täällä voi paitsi käydä näyttelyissä, myös piipahtaa ostoksilla, oleskella tai vaikka tehdä töitä. Museossa on myös kolme hienoa sisäpihaa, joista esimerkiksi Falkmanin pihalle ei ennen ole päässyt kuin poikkeustapauksissa.
Helsingin kaupunginmuseo on maailman ainoa museo, jonka aiheena on Helsinki. Menneisyyden kaupunkilaisarki näkyy niin näyttelyissä kuin sisustuksessakin. Museon aulassa aikatasot kerrostuvat iloisesti, kun eri vuosikymmenten tyyleistä inspiraationsa saanut sohvaryhmä etenee jugendista ysäriin ja taiteilija Jasmin Anoschkinin cityeläimet hengailevat tammenterholamppujen alla. Vanhat etiketit ja karkkipaperit koristavat sohvapöytiä, ja nurkassa pilkistää Ruutuysi-ohjelmasta tuttu lokerikko.
Kaupunginmuseo juhlii ovien avaamista tavallistakin vapaamman pääsyn merkeissä, sillä museo on auki vuorokauden ympäri 13.5.2016 klo 17 alkaen. Uuteen museoon ja tuoreisiin näyttelyihin voi silloin tulla tutustumaan vaikka keskellä yötä.
Ensimmäisissä näyttelyissä särkyneitä sydämiä ja omaa Helsinkiä
Tunteet, kaupunkilainen arki ja omakohtaiset kokemukset korostuvat uuden museon avajaisnäyttelyissä.
Mitä tehdä muistoille, joita ei halua säilyttää mutta joita ei osaa heittää poiskaan? Yksi ratkaisu on Museum of Broken Relationships. ”Särkyneiden suhteiden museo” koostuu nimettömästi lahjoitetuista esineistä ja niihin liittyvistä erotarinoista. Museum of Broken Relationships on kiertänyt aiemmin muun muassa Berliinissä, Taipeissa, Lontoossa ja Buenos Airesissa ja kasvattanut esinekokoelmaansa jokaisessa kohteessaan. Helsingissä kerättiin eroesineitä ja -tarinoita helmi-maaliskuussa 2016. Keräys tuotti lähes sata esinettä, joista noin puolet nähdään näyttelyssä ja loput sivustolla brokenships.fi. Sinne voi myös lisätä oman eromuistonsa näyttelyn ajan 13.5.–11.9.2016.
Toinen toukokuussa avattava näyttely,Helsingin valitut palat, tekee sukelluksia Helsingin menneisyyteen ja tuo pintaan yhteisiä muistoja kaupungin historiasta. Näyttelyssä voi muun muassa pötköttää hetekalla 1950-luvun kodissa, kävellä 1930-luvun kadulla tai ihailla yhdeksänkymmentä vuotta vanhaa pienoismallia vuoden 1878 Helsingistä. Näyttelyssä voi vierailla myös 1970-lukulaisessa keskiolutbaarissa, jonka jukeboksiin kaupunkilaiset saivat valita rakastetuimpia Helsinki-biisejä maaliskuussa 2016 järjestetyssä äänestyksessä.
Kaupungin vanhin rakennus Sederholmin talo saadaan jälleen kaupungin nuorimpien käyttöön, kun Lasten kaupunki avautuu päivitettynä osana uutta museokokonaisuutta. Lasten kaupungissa Helsingin menneisyys tulee tutuksi leikkien ja yhdessä puuhaillen. Ollessaan edellistä kertaa auki Lasten kaupunki keräsi puolentoista vuoden aikana peräti 110 000 kävijää. Parhaat palat, kuten 1970-luvun mummola, Sederholmin puoti ja kansakoululuokka säilyvät, kun taas uutuuksiin kuuluu mm. kaikkein pienimpien museovieraiden oma merellinen leikki-, luku- ja leponurkkaus.
Aikakoneessa Signe Branderin sadan vuoden takaiset valokuvat heräävät eloon uuden teknologian avulla. Aikamatka vie myös 1960–80-luvun Helsingin kaduille ja pihoille. Aikakone on audiovisuaalinen elämys, jossa hyödynnetään muun muassa seinäprojisointeja, ääntä, animointia ja 3D-virtuaaliteknologiaa. Yhteistyökumppanina sen suunnittelussa on ollut ohjelmistoyritys Futurice, joka on tuonut projektiin osaamisensa palvelusuunnittelusta ja uusimmista teknologisista ratkaisuista.
Kuva: Maija Astikainen
