Koko Kallio yhdellä silmäyksellä
Signe Branderin panoraamaotokset avaavat laajakuvanäkymän sadan vuoden takaiseen Helsinkiin.
Valokuvaaja Signe Brander nousee vuonna 1912 rakenteilla olevan Kallion kirkon torniin ja tallentaa kamerallaan sieltä avautuvan näkymän yli Helsingin kattojen. Tarkoituksena on tallentaa kasvavaa työväenkaupunginosaa ennen kuin tyhjät tontit täyttyvät rakennuksista ja pienet puutalot väistyvät kivitalojen tieltä.
Kallion alue on saanut asemakaavan noin kymmenen vuotta aiemmin, ja ensimmäiset kerrostalot pistävät hammasmaisina esiin matalien kortteleiden keskeltä. Myös Kallion kirkko on herättänyt paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Erityisesti työväestöä lähellä oleva lehdistö on paheksunut paisuneita rakennuskustannuksia.
Vielä on mahdollista nähdä käytännössä koko rakennettu Helsinki nousemalla riittävän korkealle paikalle. Kaupungin voi hahmottaa ylhäältä käsin kokonaisuutena, ikään kuin karttana. Samalla se voi kuitenkin näyttäytyä etäisenä, niin että itse kaupungin elämä jää tavoittamattomaksi.
Signe Branderin Kallio-panoraamasta huomaa helposti, mistä kaupunginosa on saanut nimensä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
Branderin Kallio-panoraamassa näkökulma on kuitenkin lähes arkinen. Suuren negatiivikoon ansiosta kuva on paikoin niin tarkka, että katsoja voi nähdä kadulla käveleviä ihmisiä, tyhjille tonteille ripustettuja pyykkejä ja kiveämättömillä kaduilla kulkevia hevosvaunuja. Samalla on helppo huomata, miksi kaupunginosaa kutsutaan Kallioksi: minne tahansa katsookin, ei voi välttyä näkemästä – kallioita.
Vaikka esimerkiksi Torkkelinmäki on vielä rakentamatta, kuvassa on paljon nykykatsojallekin tuttua. Kallion kirjasto on juuri valmistunut ja Helsinginkadun varrella näkyy vielä nykyäänkin olemassa olevia kerrostaloja. Myös Brahen kenttä on saanut muotonsa, vaikka kuvassa näkyvä Itäisen Brahenkadun linjaus onkin vuosien saatossa kadonnut rakentamisen alle.
Voit katsoa koko panoraamaa tästä. Koska kuva on isokokoinen, sivu saattaa latautua hitaasti.
Brander kuvasi Helsingin muinaismuistolautakunnan – kaupunginmuseon edeltäjän – toimeksiannosta. Brander ja lautakunta tekivät kierroksia ympäri kaupunkia ja tutustuivat valokuvattaviin kohteisiin, eli rakennuksiin ja kaupunkinäkymiin, jotka katsottiin dokumentoinnin arvoiseksi. Toimeksiannon mukaan kuvauskohteisiin kuului rakennushistorian lisäksi kaupungin arki, kuten liikenne, juhlat, katuyleisö, jäätelönmyyjät ja ”kahvimummot”.
Helsingin muinaismuistolautakunta ja Signe Brander (keskellä) sunnuntairetkellä Kaisaniemessä virvokkeiden myyntikärryn luona. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Reinhold Hausen 1907
On helppo ymmärtää miksi yksityiskohtaisten katu- ja pihanäkymien lisäksi haluttiin ottaa panoraamakuvia. Laajemmat näkymät ikään kuin kokoavat yhteen ja tiivistävät kaupungin visuaalista historiaa, kun taas lähempää otetut kuvat tavoittavat kaupungin ja kaupunkilaisten yksityiskohtia.
Brander on onnistunut kuvaamaan molempia kuvatyyppejä kiinnostavasti ja elävästi. Ne tarjoavat aikamatkan kadonneeseen, mutta samalla tuttuun Helsinkiin.
Aki Pohjankyrö
Tutkija
Helsingin kaupunginmuseo
P.S. Helsingin kaupunginmuseo on julkaissut Signe Branderin panoraamaotoksista näyttävän valokuvakirjan. Signe Brander: Panoraamoja – Panoramavyer -kirjaa voi ostaa Museokaupasta, Aleksanterinkatu 16, Hakasalmen huvilasta, Mannerheimintie 13 b, sekä museon verkkokaupasta, museokauppa.pikakirjakauppa.fi.
P.P.S. Signe Branderin Kallion kirkosta vuonna 1912 ottamaa panoraamaa voi tutkailla koko seinän kokoisena Helsingin valitut palat -näyttelyssä Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16.
