Musiikkimakutesti paljasti museokävijöiden suosikit ja inhokit
Hakasalmen huvilassa viime helmikuussa päättyneen Musiikkia!-näyttelyn musiikkimakutestin tulokset on nyt tutkittu ja julkaistu. Kahdessa vuodessa makutestiin osallistui yli 10 000 vastaajaa, mikä tuotti ainutlaatuisen runsaan tutkimusaineiston.
Vastanneista kolme neljäsosaa oli kotoisin pääkaupunkiseudulta ja loput muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaupungeissa vastaajista asui 89 prosenttia. Ikäryhmien edustus oli varsin tasaista aina ala-asteikäisistä yli 75-vuotiaisiin. Tarjolla oli siis herkullinen tilaisuus tutkia kaikenikäisten kaupunkilaisten musiikkimakua.
Musiikkityyleistä useimpien mielellään kuuntelemaa musiikkia ovat perinteinen rock ja helposti kuunneltava klassinen. Näytteinä testissä näitä tyylejä edustivat CCR:n Travelin Band ja J. C. Bachin oboekonsertto F-duuri. Muita tyylejä harvemmin pidettiin heavy metalista, elektronisesta musiikista sekä modernista klassisesta musiikista. Niilläkin on toki suosijansa, mutta ne jakoivat eniten mielipiteitä.
Miesten ja naisten musiikkimaut eroavat toisistaan
Miesten ja naisten musiikkimaut eroavat tutkimuksen mukaan jonkin verran toisistaan. Rockin eri genret, konemusiikki ja moderni jazz miellyttivät keskimäärin enemmän miehiä kuin naisia. Naisten suosiossa olivat puolestaan miehiä useammin ooppera ja klassinen musiikki. Jyrkimpiä erot olivat makututkimusten ääripäihin sijoittuvassa musiikissa eli heavyssä ja oopperassa. Niistä joko pidettiin paljon tai ei yhtään.
Klassinen iäkkäämpien, rock keski-ikäisten ja R’n’B sekä rap nuorimpien suosiossa
Klassinen musiikki on tutkimuksen perusteella selvästi iäkkäämpien vastaajien suosiossa. Sama koskee myös vanhempaa tanssimusiikkia kuten Olavi Virtaa sekä Anne Mattilan tyylistä uudempaa iskelmää. Nuorimpien vastaajien mielimusiikkia ovat puolestaan korostuneesti konemusiikki, R’n’B ja rap. Rock on valtavirtaa ja keskimääräisesti ”keski-ikäisten musiikkia”. Rockin kuuntelemisen laajentuminen myös ikäihmisiin on todettu monissa tutkimuksissa, sillä monet niistä, joita rockin urbaani syke on nuorena puraissut, jatkavat sen kuuntelua myöhemminkin. Toisaalta myös nuoret kuuntelevat edelleen rockia.
Korkeakoulutetuilla on muita laajempi musiikkimaku
Musiikkimakututkimuksen mukaan korkeakoulutetuilla on muita laajempi musiikkimaku. Heille eri musiikkityylit ovat pikemmin sekä-että kuin joko-tai. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden musiikkimaku poikkesi aineistossa kaikkein vähiten suuntaan taikka toiseen kaikkien vastanneiden musiikkimausta. Perusasteen tutkinnon suorittaneet aikuiset vastaajat olivat valikoivampia. He pitivät erityisesti Olavi Virrasta, Anne Mattilasta ja Suomi-rockista.
Faktorianalyysi ja suosiovertailu toivat esiin uutta tietoa
Makutestin tuloksia tutkittiin faktorianalyysillä, jonka avulla vastaajat voi jakaa viiteen musiikkimaultaan erilaiseen ryhmään: perinteiseen ja moderniin korkeakulttuuriseen, moderniin populaariin sekä perinteiseen ja hevisuuntautuneeseen rockhenkiseen. Tutkimalla ja vertailemalla tarkemmin eri näytteiden suosiota suhteessa toisiinsa kuva näiden ryhmien musiikkimausta täsmentyi ja sai lisää sävyjä.
Musiikkimakutestin koeasetelma poikkeuksellinen
Museon musiikkimakututkimuksen koeasetelma oli harvinainen. Viihdyttävä, pelimäinen sokkotesti altisti vastaajat laajalle musiikkityylien kirjolle. Vastaajille tarjottu kommentointimahdollisuus tuotti vastausten tulkintaan lisäulottuvuuksia. Näin Hakasalmen huvilan musiikkimakutestin tulokset tuovat esiin muissa tutkimuksissa varjoon jääviä mieltymyksiä ja vastenmielisyyksiä. Tutkimus syventää ja jossain määrin kyseenalaistaa käsityksiä erilaisten musiikkimakujen koostumuksesta ja keskinäisestä riippuvuudesta.
Vesa Keskinen & Jere Jäppinen: Bach, Beyoncé ja putkiradio – museokävijöiden musiikkimakua testaamassa, Helsingin kaupunginkanslian työpapereita 2017:6, pdf-julkaisu.
Lisätietoja
tutkija Jere Jäppinen, Helsingin kaupunginmuseo, puh. 09 3103 6505, e-mail: jere.jappinen(at)hel.fi
tutkija Vesa Keskinen, Helsingin kaupunginkanslia, puh. 09 3103 6296, e-mail: vesa.keskinen(at)hel.fi
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Relavuo, 1945
