Adoptoi monumentti -toiminnan pilottiryhmä pitää huolta hautaröykkiöistä
Helsingin kaupunginmuseon Adoptoi monumentti –toiminnan pilottiryhmänä on toiminut Arkeologian harrastajat ANGO ry, jonka kanssa solmittiin keväällä 2017 sopimus kolmen Kulosaaressa ja Herttoniemessä sijaitsevan pronssikautisen hautaröykkiön hoidosta. ANGO ry:n jäsen Kyllikki Rosenström kertoo blogissa, miten muinaisjäännöksiä on hoidettu vapaaehtoistyön voimin.
Ajatus pronssikautisten hautaröykkiöiden hoitamisesta lähti siitä, kun piipahdimme toisen ANGO ry:n jäsenen kanssa Kulosaaren röykkiöllä helmikuussa 2015 ja näimme, miten surkeassa kunnossa se oli. Puita ja ruohoa kasvoi niin paljon, että kiviä tuskin näki. Ehdotin ANGO ry:n hallitukselle kohteen hoitamista ja niin otimme yhteyttä Museovirastoon ja asia alkoi edetä. Helsingin kaupunginmuseo ehdotti kohteen adoptointia. Ennen adoptointia kaupunginmuseon arkeologi teki kohteille hoitosuunnitelmat ja hoitolupa hyväksytettiin Museovirastolla. Sen jälkeen päästiin itse hoitotoimiin. Angolaiset ovat käyneet vuodesta 2015 alkaen kerran vuodessa, loppukesästä, yhtenä päivänä talkoilla hoitamassa röykkiöt.
Hoitotoiminta oli angolaisille tuttua entuudestaan. Keskiaikaista Sipoonlinnaa (Sibbesborg) Ango hoiti Museoviraston ohjauksessa kymmenen vuotta 2001-2010 ja Vartiokylän linnavuorta vuosina 2011-2013. Hautaröykkiöiden hoitamisessa on ollut mukana kymmenkunta innokasta talkoolaista ja ohjaajanamme on toiminut arkeologi Heini Hämäläinen Helsingin kaupunginmuseosta. Aamulla on kiva tehdä eväät mukaan, pukea sopivat vaatteet päälle, kerätä mukaan ruohosakset, viikatteen tai mitä nyt kullakin kotonaan on. Heini on tuonut mukanaan myös työkaluja ja roskapusseja.
Kulosaaren röykkiöllä
Kulosaaren metroaseman lähistöllä sijaitseva Kulosaaren röykkiö on pienehkö kohde, joka on ympäröity kivipaasilla ja niitä yhdistävällä vahvalla rautaketjulla. Ensimmäisenä hoitokesänä 2015 röykkiössä kasvoi puita ja pensaita, ja se oli paikoin kovasti ruohottunut; se oli suorastaan surkean näköinen. Museoviraston opaskyltti oli rikki, yksi kivipaasistakin oli jossain vaiheessa kaatunut ja ympäristö oli roskainen. Eräänä kesänä röykkiön viereen oli majoittunut telttailija, joka hieman ärsyyntyi herättyään ääniimme. Hän kyllä poistui nopeasti paikalta reppu selässä ja pääsimme hoitotöihin.
Heini kertoi röykkiöiden esihistoriasta ja kävi läpi perusteellista hoitosuunnitelmaansa, jonka oli laatinut aikaisemmin. Meillä jo ruohosakset naksuivat käsissä, jotta pääsisimme pian siistimään röykkiötä. Reippaan tunnin päästä röykkiö oli todella kaunis: puut, ruohot ja muut kasvit oli poistettu noin metrin alueelta rautaketjujen ulkopuoleltakin. Siinä sitten ihailimme suloista pikku röykkiötä, joka tuntuu sikälikin arvokkaalta, että sitä ei ole kaivettu. Angolaisten yksi tarkoitus oli oppia, miten röykkiöitä hoidetaan ja siihen saimme jo ensimmäisellä röykkiöllä hyvän perehdytyksen Heiniltä.
Vuonna 2017 saapui hoitotalkoisiin myös lähiasukkaita kaupunginosayhdistyksistä kutsumanamme ja tuloksena oli myös hyvä artikkeli Kulosaarelaiset -lehdessä. Toivomme tietoisuuden arvokkaista kohteista estävän ilkivaltaa röykkiöllä.
Herttoniemen entisillä luodoilla
Vuosina 2015-2016 siistimme Herttoniemen röykkiön Hitsaajankadun alkupäässä. Siellä söimme ensiksi eväitä ja nautimme kauniista kesäpäivästä, näköalasta ja hyvästä talkoohengestä. Kuvittelimme maisemaa yli 3000 vuotta sitten, kun hylkeenpyytäjät kantoivat kiviä pientä kallioluotoa ylös meren aaltojen liplattaessa ruuhen laitaan.
Aluksi siellä oli paljon työtä. Yhdessä nurkassa kasvoi isohko näreikkö, jonka poistamisessa olikin aikamoinen urakka. Oksia tuli niin paljon, että niitä ei säkitetty vaan heitettiin alas maahan, josta Stara hoiti ne myöhemmin pois, kuten muutkin roskat. Päivä jäi mieleen kuumana ja aurinkoisena. Röykkiöstä meitä tervehti kärppä ja ampiaisetkin välillä ahdistelivat. Hiki alkoi virtaamaan, kun kasveja ja roskia poistettiin itse röykkiöltä ja ympäristöstä. Jätimme kohteen siistinä ja kauniina. Kivet olivat hyvin näkyvissä ja röykkiön kokonaisuus tuli kauniisti esiin.
Kolmas kohde, Sorsavuorenpuiston röykkiö sijaitsee Herttoniemenrannassa aivan kerrostalojen vieressä. Kohteella on hieno Museoviraston opastaulu. Röykkiö sijaitsee korkealla Sorsavuoren kalliolla ja siellä on ongelmana se, että kivet jostain syystä vierivät alas. Me raahaamme niitä ylös ja jotkut vierittävät alas! Hoitotalkoissa monilla tuntui voimailu olevan harrastuksena; jokaiselle löytyi sopivankokoisia kiviä raahattavaksi takaisin röykkiöön. Suurimmat kivet jäivät siirtämättä. Kiviä siis riittää kasattavaksi takaisin röykkiöön vielä ensi vuodeksikin!
Sorsavuorella opimme Heinin ohjeiden mukaan asettelemaan kiviä takaisin. Röykkiön muoto tuli kauniisti esiin ja röykkiö suureni paljon. Normaalisti kiviä ei saa liikuttaa. Maisema näytti avaralta, kun pienet puut, puskat, pensaat ja ruohot oli poistettu. Keskellä röykkiötä kasvava isohko mänty sai ainakin vielä jäädä kasvamaan.
Viime kesänä kutsuimme Herttoniemi-seuran kautta lähiasukkaita tutustumaan röykkiöön ja auttamaan kivien kantamisessa. Siellä heitä olikin, oikein innostuneita muinaisjäännöksen hoitajia. Tiedottamisen ja osallistamisen kautta uskomme röykkiön arvostuksen nousevan ja kivien vierittämisen alas loppuvan.
Tyytyväisenä lopetimme talkoopäivän, jonka jälkeen osa meni vielä uimaan läheiselle uimarannalle. Viime vuonna söimme läheisessä rantaravintolassa ANGO ry:n tarjoaman lounaan yhdistyksen 25. juhlavuoden kunniaksi.
Helsingissä 6.3.2018
Kyllikki Rosenström
Kuvateksti: Kesän 2016 hoitotalkoot ovat loppusuoralla ja hautaröykkiö on siistitty vesakosta ja liiallisesta kasvillisuudesta. Innokkaat angolaiset ovat osoittaneet, että vapaaehtoistyö sopii mainiosti myös kulttuuriympäristön hoitoon. Kuva Heini Hämäläinen/HKM 19.8.2016
