Baana on urbaani jo nyt!
Kaupungin satamia yhdistäneen satamaradan viimeinen jäljellä oleva, kaupunkirakenteessa näkyvä osa on arvokas historiallinen väylä, jonka tulee säilyä ymmärrettävänä nykyisille ja tuleville sukupolville.
Satamaradan vanhimmasta osasta muistuttaa nykyinen Baana, joka kulkee Länsi-Sataman ja päärautatieaseman yhdistävässä entisessä ratakuilussa. Ratakuilu on viimeinen jäljellä oleva osa 1894 rakennetusta satamaradasta, jonka merkitys Helsingin teollistumisen, kaupan, sataman ja rautatiehistorian kannalta on poikkeuksellisen merkittävä. Se on edelleenkin näkyvä ja koettava linkki sadan vuoden takaiseen Helsinkiin. Nykyisin se on suosittu ja vilkas jalankulun ja pyöräilyn reitti, joka yhdistää keskustan läntiseen kantakaupunkiin. Samalla se rajaa Kampin ja Etu-Töölön kaupunginosia.
Kun tavarasatama muutti Vuosaareen, Länsi-Sataman junaliikenne päättyi. Ratakuilun mahdollisuudet kevyen liikenteen reittinä oivallettiin ja se kunnostettiin palvelemaan keveämpiä kulkumuotoja. Alueen vanhinta rakentamista edustava ratakuilu on osin louhittu kallioon, osin sitä reunustaa luonnonkiviharkoista ladottu muuri. Sen läheisyydessä on useita kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia Eduskuntatalosta lähtien. Samoin se rajautuu Etu-Töölön valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Suojeltuja rakennuksia ovat Eduskuntatalon lisäksi esimerkiksi entinen Nikolajeffin nelikerroksinen autopalatsi (Arkadiankatu 2) vuodelta 1913 sekä entinen venäläinen poikakoulu, nykyinen Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsingin konservatorio ja Tennispalatsi ovat niin ikään Baanan tuntumassa, arkkitehtonisesti arvokkaita asuinkerrostaloja unohtamatta.