Helsingin kaupunginmuseo tuo pintaan sateenkaarisiirtolaisten kokemuksia
Helsingin kaupunginmuseo tuo esiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia näyttelyssä, joka kertoo Itämeren alueen sateenkaarisiirtolaisuudesta 1960-luvulta nykyhetkeen.
Miksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat vaihtaneet kotimaansa toiseen? Missä asioissa Itämeri yhdistää ja missä eristää? Näitä kysymyksiä pohditaan kaupunginmuseon uudessa näyttelyssä M/S Baltic Queers – Kokemuksia sateenkaarisiirtolaisuudesta, joka avautuu 15. marraskuuta. Se tuo esiin Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Venäjältä ja Baltian maista muuttaneiden ihmisten moninaisia elämänkokemuksia.
Näyttely perustuu kymmeniin kotiseuduiltaan lähteneiden ja paluumuuttajien haastatteluihin. Kerätyt kokemukset ulottuvat 1960-luvulta tämän päivän todellisuuteen Itämeren alueella. Matka kohti vapaampaa ilmapiiriä alkaa terminaalista, jossa on esillä neljän maahanmuuttajan lähtötarinat näyttelijöiden lukemina sekä lähtöön ja muuttoon liittyvää aineistoa. Näyttely laajenee käsittelemään rakkautta, ystävyyttä, aktivismia, identiteetin rakentumista ja homoturismia. Aiheisin pääsee pintaa syvemmin käsiksi esimerkiksi videoiden ja yksityishenkilöiden kirjeiden sekä valokuvien kautta.
Näyttelyssä on kuultavissa tuottaja Minna Koiviston ja saksofonisti Linda Fredrikssonin säveltämä Looking for Love -ääniteos, joka syntyi näyttelyä varten koottujen kontakti-ilmoitusten inspiroimana. Kaksikko on luonut pehmeän ja kutsuvan äänimaiseman, jossa perinteisen sävelkielen lisäksi kuuluu erilaisia kommunikoinnin ääniä, kuten morsekoodia, käsin kirjoitusta sekä deittisovellusten ääniä.
Virolaisen kuvataiteilijan Jaanus Samman installaatio Riga Postcards on saanut innoituksensa latvialaisen Kaspars Irben (1906–1996) päiväkirjoista, joissa kuvataan homomiehen elämää Latviassa eri vuosikymmeninä. Samoihin päiväkirjoihin pohjaa latvialaisen suunnittelijan Rūta Jumīten installaatio Irben matkasta Leningradiin 1968. Näyttelyssä on myös esillä suomenruotsalaisen kuvataiteilijan Edith Hammarin piirustuksia sarjakuva-albumista Homo Line.
Näyttelyn ovat kuratoineet tietokirjailija-toimittaja Antti Järvi ja kuvataiteilija Kalle Hamm. ”Näyttelyssä siirtolaisuutta tarkastellaan uudesta kulmasta ja sateenkaarilinssien läpi. Halusimme kerätä talteen muistitietoa ja kulttuurihistoriaa, joka on jäänyt katveeseen, ja samalla muistuttaa niistä yhteiskunnallisista olosuhteista, jotka ovat vaikuttaneet ihmisten ratkaisuihin. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun Suomessakin vallitsi ahdasmielisempi ilmapiiri”, kuraattorit sanovat.
Kalle Hamm ja Antti Järvi kertovat näyttelyn sisällöistä kuraattorien kierroksella lauantaina 16. marraskuuta klo 15. Kuva: Sami Saastamoinen / Helsingin kaupunginmuseo.
Kaupunginmuseo tarjoaa turvallisen tilan tulla kohdatuksi
Myös kävijöillä on mahdollisuus jakaa sateenkaarevia tarinoita näyttelyyn liittyvissä oheistapahtumissa. Avajaisviikonloppuna kaupunginmuseon aulaan keräännytään sukupolvien väliseen muistelutyöpajaan, johon voi halutessaan tuoda myös valokuvia arkistoitavaksi. Tapahtumassa nähdään lisäksi Crush[ing]-esitys. 1900-luvun alun Helsinkiin voi tutustua sateenkaari-ihmisten näkökulmasta opastetuilla kävelykierroksilla, jotka lähtevät Vanhasta kirkkopuistosta tiistaina 19. marraskuuta ja 26. marraskuuta klo 17.
Näyttelyn suunnittelusta vastaa Kristian Palmu, graafisesta suunnittelusta Nina Andelin ja tuotannosta Eero Salmio. Osa tapahtumista toteutetaan yhteistyössä Sateenkaarihistorian ystävät ry:n kanssa. Näyttelyn tekemistä ovat tukeneet Koneen Säätiö ja Pohjoismainen kulttuuripiste.
M/S Baltic Queers – Kokemuksia sateenkaarisiirtolaisuudesta
15.11.2024–2.3.2025
Helsingin kaupunginmuseo, 4. kerros
Aleksanterinkatu 16
Vapaa pääsy
Avoinna: ma–pe klo 11–19 ja la–su klo 11–17
Kuvat: Sami Saastamoinen / Helsingin kaupunginmuseo
