Villa Solhem – huvilaelämää Helsingissä
Seurasaaren kupeessa, meren äärellä Urho Kekkosen museon vieressä on ruohottunut kumpare, jonne vievät jykevät graniittiportaat. Vain nuo portaat ja kivimuurit, pihakivetys, villiintyneet koristepensaat ja haalistunut kyltti kertovat kulkijalle, että paikalla oli vuosina 1893-1974 sveitsiläistyylinen Villa Solhem, Meilahden huvila 20.
Kuvassa: Villa Solhemin pihatie keväällä 2021. Kuva: Satu Savia / Ragnar Nyberg / Helsingin kaupunginmuseo.
Tie huvilalle
Villa Solhemin tontin kilpikaarnaiset männyt ovat katselleet merelle jo silloin kun huvilassa asui Nybergin perhe. Vuonna 1909 merikapteeni Bernhard Nyberg osti vuonna huvilarakennuksen ja sen vuokraoikeudet 19 000 markalla. Hän asettui puolisonsa Edithin ja lastensa Margitin, Ragnarin ja Gurlin kanssa asumaan Villa Nissenin (Tamminiemi) naapuritaloon. Perheen keskimmäinen lapsi, Ragnar (1895-1975), oli innokas harrastajavalokuvaaja. Hänen kuviensa avulla voimme kurkistaa, millaista huoletonta huvilaelämää Meilahdessa viettiin 1900-luvun alussa. Ragnar Nyberg ikuisti kamerallaan Meilahden maisemia ja tapahtumia. Kaiken kaikkiaan Ragnar Nybergin valokuvakokoelmaan kuuluu 355 lasinegatiivia.
Kuvassa: Huvila Solhem, Meilahti 20. Vasemmalta lukien: Ragnar Nyberg, tuntematon, Adéle Campbell, Margit, Edith, Bernhard ja Gurli Nyberg, n. 1914. Kuva: Tuntematon / Helsingin kaupunginmuseo.
Huolettomat kesäpäivät huvilalla
Villa Solhem oli kaksikerroksinen, ulkoasultaan koristeellinen, nikkarityyliseksikin kutsuttu huvila. Talon sijainti muuta ympäristöä korkeammalla paikalla oli ihanteellinen. Talviasuttavasta huvilasta oli näköalat joka suuntaan. Pääovelta avautui näkymä merelle. Huvilassa oli kymmenkunta huonetta, parvekkeita ja veranta. Alakerrassa sijaitsivat eteishalli, sali ja keittiö, yläkerrassa makuuhuoneet.
Huvilassa asui puutarhuri, joka piti huolta huvilan suuresta puutarhasta. Puutarha myötäili maaston muotoja. Kesäkukkapenkkien lisäksi pihassa oli syreenipensaita, omenapuita ja kasvimaa. Tontilla oli myös suuri kasvihuone ja marjapensaita. Pihapiirissä oli useampi talousrakennus, jääkellari ja kaivo. Huvilalla oli oma rantaviiva, laituri ja uimahuone. Rannasta löytyi myös ajan huvilaihanteiden mukainen krokettikenttä.
Meilahden huviloiden porvarillinen elämä herää henkiin Ragnar Nybergin valokuvissa. Ne ovat ainutlaatuisia dokumentteja 1900-luvun alun huvilakulttuurista, joka ei ollut mahdollista kuin pienelle osalle Helsingin asukkaista.
Kesäinen seuraelämä Meilahdessa oli vilkasta. Näköyhteyden päässä, Villa Bredablickissä (Meilahden kartano), asui tuttuja: rouva Nybergin sisko, Adéle Campbell perheineen. Myös lähimmän naapurin, Villa Nissenin, asukkaiden kanssa riitti yhteisiä rientoja.
Kuvassa: Villa Nissen (vuodesta 1914 lähtien nimi Villa Ekudden, nykyään Tamminiemi). Naamiaiset naapureiden kanssa, 1912-1915 n. Kuva: Tuntematon / Helsingin kaupunginmuseo.
Kesäpäivien kohokohtiin kuuluivat kahvikekkerit kuistilla ja puutarhassa. Uiminen oli suosittua huvia. Uimaranta ja -huone olivat lähellä. Omalta laiturilta oli helppoa lähteä purjeveneretkille. Vaikka Meilahti oli ”kaukana maaseudulla” sieltä pääsi huvittelemaan kaupungille hevoskyydillä tai höyrylaivalla. Höyrylaivat kulkivat kesäisin Meilahteen useita kertoja päivässä.
Tuuliset talvet
Nybergin perhe asui huvilassaan ympäri vuoden. Meilahden ja huvilan talvi on tallentunut Ragnar Nybergin kuviin harvoin. Herkkää kameraa ei siis kylmänä aikana otettu usein ulos. Arkisia askareitakaan ei Ragnarin otoksissa näy. Palvelusväkeä ja huvilassa silloin tällöin asuneita vuokralaisia ei kuvista löydy.
Suuren puutalon kunnossa pitämisessä oli paljon työtä ja loma-aikojen huolettomuus väistyi talvikaudella. Ragnar kamppaili opintojensa kanssa – hän ei loppujen lopuksi koskaan valmistunut ylioppilaaksi. Talviajan olosuhteet puuhuvilassa olivat nykymittapuulla mitattuna alkeelliset. Vesi kannettiin sisään kaivosta. Ulkoa liiteristä tuotiin myös polttopuut, joilla lämmitettiin kaakeliuunit ja keittiön suuri hella. Palvelusväki hoiti nämä työt. Meri hohkasi kylmänä eikä sisävessaa ollut.
Meilahdesta kaupunkiin
Huolettomat kesälomat piknikeineen ja purjehduksineen eivät jatkuneet kauan. Keväällä 1915 Kapteeni Nyberg joutui onnettomuuteen ja menehtyi pian sen jälkeen. Edith ja lapset jäivät muutamaksi vuodeksi asumaan Villa Solhemiin. Edith yritti tarjota huvilasta huoneita vuokralle, mutta lopulta, keväällä 1920, hän myi huvilan eteenpäin ja perhe muutti keskikaupungille.
Aluksi Nybergit asuivat Uudenmaankadulla. Ragnarin siskot, Margit ja Gurli, muuttivat kotoa pois opiskelujensa alettua. Viimeiset vuotensa Edith asui Kammionkadulla (nykyinen Sibeliuksenkatu). Ragnar asui vaimoineen samassa osoitteessa.
Ragnar Nybergin toimet olivat aikuisiällä moninaiset. Hän hankki leipänsä konttoristina Suomen Sähkö Osakeyhtiö Gottfried Strömbergillä ja Apotekarnes Mineralvatten -yrityksessä. Lisäksi hän oli lahjakas laulaja. Hän esitti kupletteja ja klassista musiikkia – jopa radiossa. Valokuvaus pysyi Ragnarin harrastuksena kuorolaulun ja purjehduksen ohella. Hänen 1920-1930 –luvuilla ottamansa valokuvat kaupunkinäkymistä ovat harvinaislaatuisia.
Niistä voi tunnistaa monia kaupunkikuvasta kadonneita rakennuksia.
Kuvassa: Villa Solhem, Meilahti 20. Ragnar Nyberg huvilan päärakennuksen portailla, n. 1910. Kuva: Tuntematon / Helsingin kaupunginmuseo.
Huvila joka katosi
Mitä tapahtui Villa Solhemille Nybergien jälkeen? Huvilalla oli ennen purkamistaan vielä kaksi eri omistajaa. Viimeiset asukkaat olivat Bertel Öllerin sukulaisia. 1970-luvulle tultaessa Villa Solhem oli hyvin huonokuntoinen. On arveltu, että talon purkamiseen vaikutti sieltä ollut suora näköyhteys presidentin virka-asunnon, Tamminiemen, pihaan. Vuonna 1974 huvilan päärakennus purettiin kokonaan. Kaupungin omistama huvilapalsta liitettiin osaksi puistoa.
Helsingin kaupunginmuseo dokumentoi purkutuomion saaneen huvilan syksyllä 1973. Kuvista yksi on nähtävissä kyltissä, joka löytyy Villa Solhemin entiseltä paikalta. Huvila hävisi, mutta Ragnar Nybergin ansiosta tiedämme, millaisia hauskoja kesiä vietettiin aikoinaan osoitteessa Meilahti 20.
Ragnar Nybergin ottamiin valokuviin voi tutustua Helsinkikuvia.fi –palvelussa https://www.helsinkikuvia.fi/collection/1155/
Kirjoittaja: tutkija Satu Savia, Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmatiimi
-
Tekemistä välipäiviinUutiset
-
Affektiiviset queerit esineet ja katoava kulttuuriperintöTyön alla -blogi
-
Toivoa dokumentoimassaTyön alla -blogi
-
Valoa pimeäänUutiset