Toivoa dokumentoimassa
Helsingin kaupunginmuseo osallistui museoiden valtakunnallisen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO:n nykydokumentointitempaukseen. Päämääränä oli dokumentoida toivoon liittyviä kohteita.
Helsingin kaupunginmuseo toteuttaa nykydokumentointia, eli nykyajan elämän, ilmiöiden ja tapahtumien tallentamista tuleville polville. TAKO:n nykydokumentointitempaus järjestetään joka toinen vuosi ja siihen osallistuu kymmeniä eri museoita omien tallennusalueidensa näkökulmista. Tänä vuonna teemana oli ”toivo”.
Kaupunginmuseo lähestyi inhimillistä ja ihmisten vuorovaikutukseen liittyvää aihetta kahdesta eri näkökulmasta. Vapaaehtoistoimintaan perustuva Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminta valikoitui yhdeksi aiheeksi ja SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piiri aloitti sopivan ystäväparin etsinnän rakentavassa yhteistyön hengessä elokuussa.
Toinen aihealue löytyi museoyhteistyön kautta: Helsingin kaupunginmuseo toimii myös Keski-Uudenmaan alueellisena vastuumuseona. Työhön kuuluu muun muassa alueen ei-ammatillisten museoiden neuvonta museotoiminnan kehittämisessä. Suomalaisen mielenterveystyön ja Lapinlahden sairaalan historiasta kertovan Mental Museumin kanssa yhteistyötä on tehty pitkään. Aloite toivon ja Lapinlahden Lähteen toiminnan dokumentoinnista lähti Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n toimintakoordinaattori ja Mental Museumin vastuuhenkilö Katja Liuksialalta ja tallennusta suunniteltiin yhteisin tapaamisin kahden museon toimesta.
Ystävätoiminnan tallennusta
Kenttätyö oli olennainen osa TAKO:n tempauspäivän nykydokumentointia. Kenttätyöhön lukeutuu muun muassa haastatteleminen sekä valo- ja videokuvaaminen valikoiduissa kohteissa.
Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnan dokumentointia varten tavoitimme ystävykset, jotka olivat tutustuneet jo muutama vuosi sitten vapaaehtoistyön puitteissa kautta. He edustivat niin ikäryhmien kuin pitkäaikaisen ystävyyden puolesta tyypillistä helsinkiläistä ystäväparia. Saimme kutsun ystävätoiminnan kohdehenkilön luokse ja kenttätöihin lähtivät tutkija Tapio Juutinen, harjoittelija Ilta Lahti ja valokuvaaja Yehia Eweis. Haastattelun aikana toivo korostui arkisissa asioissa, joita ystäväpari jakoi keskenään. Toisesta välittäminen ja yhteiset mielenkiinnon kohteet ovat ystävyyden liimaa, jollaista jokaisella kuuluisi olla.
Suomen Punainen Risti organisoi ystävätoimintaa, joka saattaa yhteen vapaaehtoisia ystäviä ja ystävää hakeneita henkilöitä. Aurinkolahdessa asuvat Susanna Halonen ja Liisa Koskivaara ovat tunteneet kevättalvesta 2021 lähtien. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo
Toivon lähteillä Lapinlahden sairaalan tiloissa
Lapinlahden sairaalan historia alkaa vuodesta 1841. Nykyisen Lapinlahden Lähteen tarina kulkee Suomen ensimmäisestä mielisairaalatoiminnasta tilojen hylkäämiseen, uudelleen remontointiin ja uudenlaisen yhteisöllisyyden kasvamiseen. Lähteen ilmapiiri kiteytyi kerätyissä aineistoissa kotoisan lounaskahvilan pullantuoksuun ja vilkkaaseen taide-, tapahtuma- ja kerhotoimintaan, johon kaikki voivat osallistua. Paikan toiminta antaa mahdollisuuksia heille, jotka sitä eniten kaipaavat.
Vaikuttava suuri rakennus käytävineen ja ympäröivä luonto sisältävät historian havinaa, jota pyritään suojelemaan Lapinlahden Lähteen yhteisön suurin panostuksin. Kenttätöitä tempauspäivänä suorittivat Iltan ja Tapion lisäksi tutkija Katri Lento ja tutkija, valokuvaaja Henri Tuomi.
Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n toimintakoordinaattori ja Mental Museumin vastuuhenkilö Katja Liuksiala Lapinlahden Lähteen pihalla. Hänellä on kädessään Risto Ruuthin valokuva, joka on otettu samassa paikassa. Kuva: Henri Tuomi / Helsingin kaupunginmuseo
Nykydokumentoinnilla kertyi SPR:n ystävätoiminnasta yksi videoitu parihaastattelu, useita valokuvia, haastattelun äänite ja litterointi. Lapinlahden Lähteen toiminta kerättiin viiteen äänitettyyn ja litteroituun haastatteluun, valokuviin ja kenttätyöpäiväkirjaan. Tämän lisäksi kokoelmiin tallennetaan Lapinlahden Lähteen toiminnan jatkumisen puolesta järjestetyissä tilaisuuksissa käytetty “Lapinlahti on kaikkien!” -liivi.
Dokumentoinnissa otettuja valokuvia julkaistaan kaikille avoimessa Finna-hakupalvelussa ja haastatteluaineistoja hyödynnetään myöhemmin niin näyttelyissä, julkaisuissa kuin mahdollisesti tutkijoiden toimesta. Nykydokumentointiaineisto avaa kenttätyöpäiviin ikkunan, jonka avulla tulevat polvet saattavat kokea vuoden 2024 ystävyyden, yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen antaman toivon.
Suuri kiitos TAKO:lle, Lapinlahden Lähteen yhteisölle ja Suomen Punaiselle Ristille mainiosta yhteistyöstä.
Teksti: Ilta Lahti
Kuvat: Yehia Eweis, Henri Tuomi, Ilta Lahti
Pääkuva: Helsingin kaupunginmuseon tutkijat Katri Lento (vasemmalla) ja Tapio Juutinen tutustuvat olemassa oleviin dokumentteihin Lapinlahden sairaalan historiasta. Oikealla Pro Lapinlahden toimintakoordinaattori Katja Liuksiala. Kuva: llta Lahti / Helsingin kaupunginmuseo
