Helsinki Soundtrack
Miltä Helsinki oikein kuulostaa? Kaupunkimaisemaan liittyvät äänet ovat helsinkiläisten yhteistä kulttuuriperintöä, kollektiivista historiaa. Aamukahvia Kauppatorilla on vaikea kuvitella ilman taivaalla liihottavien lokkien ja ohimenevien ratikoiden ääniä. Kaupunkiäänet vaikuttavat meihin jokaiseen eri tavalla. Toisille ne jäävät taustaääniksi, jotka huomaa vasta sitten kun ne vaikenevat. Joihinkin kaupunkilaisiin äänet vaikuttavat voimakkaasti eikä niistä tunnu pääsevän eroon vaikka haluaisikin.
Helsingin valitut palat -näyttelyssä haluamme tuoda kaupunkilaisten äänimaiseman mahdollisimman monipuolisesti kävijän koettavaksi. Kesällä 2015 teimme yhteistyötä äänitaiteilija Mikko H. Haapojan kanssa. Hän dokumentoi kaupungin äänimaisemaa Helsingin historiallisen keskustan halkaisevalla luotisuoralla, Tähtitorninmäeltä Kallion kirkolle.
Haapoja ei vain dokumentoi kaupunkiääniä, vaan hän on koonnut äänistä 16 minuutin mittaisen soundtrackin, jossa kesäinen Helsinki avautuu eteemme äänien välityksellä. Haapojan työ todistaa, että ääni voi herättää omakohtaisen muiston yhtä vahvasti kuin vanha valokuva tai esine. Teos oli jo lyhyen aikaa esillä Sofiankatu 4:ssä, mutta nyt se tulee uudelleen kuultavaksi osana Helsingin valitut palat -näyttelyä.
Ääni kantaa yhteisiä muistoja
Ääneen voi tiivistää aikakaudelle tai ajanjaksolle tyypillisiä kollektiivisia kokemuksia. Ennen television yleistymistä radiolla oli tärkeä rooli helsinkiläisissä kodeissa. Ei tarvitse kuin katsoa 1950-luvun valokuvia, niin huomaa radion keskeisellä paikalla kotien sisustuksessa. Matalalle pöydälle sijoitettu radio ja sen ääressä pari mukavaa nojatuolia oli aikakauden tyypillinen asetelma.
Helsingin valitut palat -näyttelyssä tuomme tämän nostalgisen asetelman museokävijän ulottuville. Vanhan Saloran kanavilta kävijä voi valita 1950-luvun olennaisia radio-ohjelmia: Markus-sedän lastentunteja, Tiilikaisen urheiluselostuksia tai Tarvajärven aamukahveja. Radio-ohjelmissa tulee hienosti esille myös aikakauden yleinen ilmapiiri. Nuorisolle suunnattu puheenvuoro Rakkauden puhtaus ja kauneus vuodelta 1958 tiivistää monien kasvattajien huolen uuden nuorisovillityksen, rock’n’rollin, rantautuessa Helsinkiin.
1950-luvun radio-ohjelmistossa populaarimusiikki oli marginaalissa. Radion tehtävä oli sivistää, ja siksi puheohjelmaa oli paljon. Myös klassisen musiikin suuri määrä palveli kansalaisten sivistystehtävää. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää helismaalaisen rillumarei-kulttuurin suosio. Iskelmää pidettiin helppohintaisena viihteenä eikä siinä haluttu nähdä syvempiä merkityksiä. Tarvittiin vielä muutama vuosikymmen ennen kuin Peter von Bagh saattoi vakavalla naamalla julistaa iskelmän olevan kansakunnan salattu muisti.
Helsinki on ollut suosittu aihe populaarimusiikissa jo Alfred Tannerin kupleteista alkaen. Baareissa ja kahviloissa on rallateltu suosittuja Helsinki-kappaleita Malmstenin Stadin kundista Fredin esittämään Kolmatta linjaa -biisiin, puhumattakaan Katupoikien laulun monista tukinnoista. Helsingin valitut palat -näyttelyyn kokoamme listan suosituista Helsinki-biiseistä, joita kävijä voi kuunnella näyttelyyn varta vasten hankitusta Wurlitzer-jukeboksista.
Äänestä Helsinki-kappaleita jukeboksiin
Haluamme valita jukeboksin biisit yhdessä helsinkiläisten kanssa. Vanhat klassikot ovat monille tuttuja, mutta mitkä ovat ne uudemmat Helsinki-aiheiset kappaleet, jotka ansaitsevat paikkansa 24 kappaleen jukeboksi-listalle? Tässä valinnassa kaipaamme kaupunkilaisten apua. Lopullisen valinnan kuulemme sitten toukokuussa, kun uusi kaupunginmuseo ja Helsingin valitut palat –näyttely aukeaa.
Äänestämään ja kuuntelemaan tästä
Teksti:
Jari Harju
Helsingin herra
Jari toimii uuteen Helsingin kaupunginmuseoon tulevan Helsingin valitut palat -näyttelyn tuottajana.
Kuva:
Mahtoikohan Laatu-Haitin jukeboksista löytyä yhtään Helsinki-klassikkoa? Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Kari Hakli, 1972