Valkoinen sali kaupunginmuseon uumenissa
Helsingin kaupunginmuseo muodostuu viidestä vanhasta rakennuksesta, niitä yhdistävästä uudisrakennuksesta ja kolmesta sisäpihasta. Yksi rakennuksista tunnetaan Valkoisen salin rakennuksena.
Kun museokävijä astuu Aleksanterinkatu 16:n porttikongista sisäpihalle, katse kiinnittyy ensimmäiseksi vaaleaksi rapattuun rakennukseen, joka tunnetaan Valkoisen salin rakennuksena. Rakennus sijaitsee museokorttelin sisuksissa, ja siinä on kaupunginmuseon tiloja useammassa kerroksessa.
Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Valter Jung vuonna 1923 Svenska Gårdenin juhlatiloiksi. Se ilmentää aikansa 1920-luvun klassismin suunnitteluihanteita. Ulkoarkkitehtuuri on selkeää ja koristelultaan niukkaa, sisätiloissa tilaajan toiveet näkyivät linnamaisena jyhkeytenä ja skandinaavista menneisyyttä mieleen tuovilla koristeaiheilla. Rakennuksessa sijaitsi mm. suuri, 624-paikkainen juhlasali, ravintolasali ja ylimmän kerroksen Axel Olof -sali.
Valkoisen salin interiööriä remontin jäljeen. Kuva: Mikko Lindqvist
Talon arkkitehtuuriin, sisätilojen yksityiskohtiin ja koristemaalauksiin panostettiin. Seinien ja kattojen koristemaalauksia tekemään palkattiin taiteilijoita. Portaiden takorautakaiteet teetettiin mittatilaustyönä. Kalusteita tilattiin mm. Ab Stockmann Oy:n Keravan puusepäntehtaalta. Messinkivalaisimet olivat Paavo Tynellin suunnittelemia ja ne valmistettiin taidetakomo Oy Taito Ab:n työpajassa.
Svenska Gården aloitti toimintansa tiloissa juhlallisten avajaisten myötä 5.2.1926 presidentti Relanderin puolisoineen ollessa kunniavieraina. Kun uutta rakennusta aikanaan arvoitiin Arkkitehti-lehdessä, sen sijoittumista vanhojen rakennusten osaksi pidettiin hyvin haasteellisena suunnittelutehtävänä, mutta katsottiin, että arkkitehti oli onnistunut tehtävässään hyvin.
Svenska Gårdenin historia kiinteistössä päättyi jo vuonna 1941, kun se luopui tiloista. Vuonna 1949 kiinteistö siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen Poliisilaitoksen rekisteritoimiston ja Liikkuvan poliisin käyttöön.
Vuonna 1959 käynnistyi suururakka, kun rakennuksia yhdisteltiin ja niistä muodostettiin kokonaisuus kaupungin kiinteistöviraston toimintoja varten. Muutosprojektin suunnittelija oli arkkitehti, professori Aarno Ruusuvuori. Juhlasali eli Valkoinen Sali kunnostettiin tässä yhteydessä. Kaupunginvaltuusto piti salissa kokouksiaan ennen kuin Kaupungintalon valtuustosali valmistui.
Helsingin kaupunginvaltuuston istunto valkoisessa salissa vuonna 1972. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Kari Hakli
Kiinteistövirasto muutti tiloista vuonna 2006, jonka jälkeen suuri osa rakennuksista jäi tyhjilleen ja sekalaiseen toimistokäyttöön. Juhlasali kahviloineen säilyi edelleen sille alun perin suunnitellussa käytössä catering-yrityksen pyörittäessä toimintaa.
Uuden Helsingin kaupunginmuseon avaamiseen tähtäävässä museokorttelin pohjoisosan peruskorjauksessa vuosina 2014–2016 arvokkaat, hyvin säilyneet tilat ja yksityiskohdat säilytettiin. Suurin muutos oli Ruusuvuoren 1950-luvulla suunnitteleman pääportaan purkaminen. Valkoinen sali ja siihen suoraan liittyvät yleisötilat kunnostettiin ja entisöitiin ja niiden arvokas ilme palautettiin.
Nyt rakennuksessa on kaupunginmuseon tiloja ensimmäisessä, toisessa ja neljännessä kerroksessa. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat muun muassa museon sisäänkäynti, aula, Aikakone ja Museokauppa. Toisessa kerroksessa, ravintola Victorian salissa, on nyt Helsingin valitut palat -näyttely. Neljännen kerroksen entinen Axel Olof -sali on muuttunut vaihtuvien sisältöjen tilaksi, jossa museon avautuessa 13.5.2016 oli Museum of Broken Relationships -näyttely ja tällä hetkellä 15.1.2017 asti aistikokemus Haju.
Kolmannessa kerroksessa museon uumenissa sijaitseva juhlasali eli Valkoinen sali toimii omana, itsenäisenä kokonaisuutenaan, jossa järjestetään klubeja, konsertteja, esityksiä ja muita tapahtumia.
Sari Saresto
tutkija
Helsingin kaupunginmuseo
Yläkuva: Valkoisen salin rakennus Goviniuksen pihalta päin. Kuva: Marja Väänänen
