Kesänviettoa neljän valokuvaajan silmin

Uutiset

Helsingin kaupunginmuseon tutkijat Tuomas Myrén ja Aki Pohjankyrö esittelevät neljä kaupunginmuseon kokoelmien valokuvaajaa ja valikoiman vuodenaikaan sopivia kuvia. Tekstistä löytyvät myös linkit, joiden kautta voi sukeltaa kuvaajien koko tuotantoon Helsinkikuvia.fi-palvelussa. Palvelussa on parhaillaan käynnissä kesäkampanja, jonka aikana kaikki kuvatulosteiden tilaukset saa kotiin toimitettuna 30 prosentin alennuksella. Kampanja kestää 15.7. asti.

Eino Heinonen (1905–1986)

Pitkän linjan mainosmies ja valokuvaaja Eino Heinonen teki elämäntyönsä Osuusliike Elannon palveluksessa. Aluksi Heinonen toimi Elannon somistamossa ja mainososastolla, mutta vuodesta 1949 eteenpäin hän keskittyi valokuvaukseen. Hän perusti Elantoon valokuvaamon ja hoiti pääasiassa Elanto-lehden kuvauksia sekä mainoskuvauksia. Tarkkasilmäinen Heinonen kantoi kameraa mukanaan myös vapaa-aikanaan ja tallensi värikästä kaupunkielämää.

Heinonen kuvasi elantolaisten kesänviettoa varsinkin Sörnäisten edustalla olleessa Sompasaaressa, jonka Elanto oli vuokrannut jo vuonna 1921 henkilökuntansa virkistyskäyttöön. Heinosen kuvissa 1950-luvun kesä näyttäytyy aurinkoisena ja toiminnantäyteisenä. Kesäsiirtolan lapset urheilevat, uivat ja hoitavat talousaskareita, aikuiset kalastavat ja voimailevat.

Poikia rantakallioilla Sompasaaressa. Eino Heinonen, 1950-luku.

Elannon kalastuskilpailun osanottajia Sompasaaressa. Taustalla Mustikkamaa. Eino Heinonen, 1950-luku.

Ruoka saapuu Elannon kesäsiirtolaan Sompasaareen. Eino Heinonen, 1950-luku.

Eino Heinonen Helsinkikuvia.fi:ssä.

Volker von Bonin (1924–2006)

Saksassa syntynyt Volker von Bonin sai ensikosketuksensa Helsinkiin, kun hänen isänsä toimi laivastoattaseana Suomessa vuosina 1937–1944, ja hän itse kävi Helsingin saksalaista koulua. Saksaan palattuaan von Bonin opiskeli 1940-luvun lopulla kuvajournalismia Münchenissä. Vuonna 1952 Qvick-aikakauslehti palkkasi hänet kuvaamaan Helsingin olympialaisia. Von Bonin löysi suomalaisen vaimon ja muutti Helsinkiin lopullisesti vuonna 1955. Suomessa von Bonin toimi muotikuvaajana Eeva-lehdelle ja keskittyi 1960-luvulta alkaen kaupunki- ja miljöökuvauksen. Hän julkaisi useita kuvateoksia Suomesta ja Helsingistä sekä järjesti Saksassa Suomi-aiheisia valokuvanäyttelyitä.

Helsingissä von Bonin kuvasi kaupunkilaiselämää ja kaupunkimaisemia; hän kierteli keskustassa, puistoissa ja rannoilla eri vuodenaikoina ja tallensi helsinkiläisten arkipuuhia ja vapaa-ajan viettoa. Von Boninin tausta kuvajournalismissa ja muotikuvauksessa näkyy erityisesti hänen kesäisissä Helsinki-kuvissaan. Pääosassa ovat kaupunkilaiset ja ajankuva on otoksissa vahvasti läsnä.

Äiti pienen lapsensa kanssa Hietaniemen uimarannalla, taustalla vesikiitorata. Volker von Bonin, 1960.

Lämmin kesäkuun päivä Havis Amandan suihkukaivon reunalla. Volker von Bonin, 1969.

Linnanmäellä elokuussa 1968. Volker von Bonin, 1968.

Volker von Bonin Helsinkikuvia.fi:ssä.

Juha Jernvall (1924–1989)

1950- ja 1960-luvun Helsinkiä ja arkielämää värikuvin tallentanut Juha Jernvall opiskeli Helsingin teknillisessä koulussa sähköteknikoksi ja aloitti uransa sähkölaitoksella 1950-luvulla. Myöhemmin hän työskenteli rakennusvirastossa ja terveysvirastossa. Värivalokuvaukseen hän perehtyi opiskelemalla aihetta Ruotsissa. Hänellä oli kotonaan Munkkiniemessä värivalokuvien tuottamista varten laboratorio, jossa hän kehitti värikuvia myös muille.

Jernvall toimi vapaa-aikanaan Viikkosanomien freelance-valokuvaajana. Hän kuvasi muun muassa yleislakon tapahtumia 1956 sekä katoavaa Puu-Hermannia uusien kerrostalojen puristuksissa 1950-luvun lopussa. Tämän freelance-työn hän lopetti 1960-luvun alussa, kun perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi.

Pieni poika syö jäätelöä lastenvaunuissa Linnanmäellä 1960-luvulla. Juha Jernvall, 1960-luku.

Onnellinen pariskunta kesäisessä maisemassa. Juha Jernvall, 1960-luku.

Nainen ja lapsi kävelyllä kesäisissä maisemissa. Juha Jernvall, 1960-luku.

Jernvallin kuvia Helsinkikuvia.fi:ssä.

Constantin Grünberg (1891–1973)

Pietarissa syntynyt ja vuonna 1916 Suomeen muuttanut Constantin Grünberg oli omien sanojensa mukaan innokas amatöörivalokuvaaja jo 7-vuotiaasta lähtien. Hän liittyi Amatörfotografklubben i Helsingfors -kameraseuraan vuonna 1931 ja menestyi sen kilpailuissa. Ammattivalokuvaajaksi Grünberg ryhtyi 1937, kun hän perusti oman yrityksen Foto-Työ (Foto-Arbeten). Myös Constantinin vaimo Renate (o.s. Kurras) osallistui yrityksen töihin, esimerkiksi valokuvavedosten valmistamiseen.

Sotien jälkeen Constantin Grünberg keskittyi museoiden tilaustöihin. Hän työskenteli esimerkiksi Ateneumin taidemuseon taideteoskuvaajana ja kuvasi muuttuvaa kaupunkia Helsingin kaupunginmuseolle. Grünberg oli intohimoinen purjehduksen harrastaja ja kuvasi paljon myös purjehdusaiheita. Hän kirjoitti olevansa tyytyväinen siihen, että vaikka valokuvauksesta tuli lopulta hänen ammattinsa, se säilyi myös rakkaana harrastuksena. Hän kertoikin allekirjoittavansa sanonnan ”ne jotka valokuvaavat, näkevät enemmän elämästä”.